Raahen lukiossa testattiin 22.4.2015 Abittia 100 lukiolaisen kanssa. Lukion rehtori Heikki Peltoniemi raportoi Abitti-järjestelmän toimineen sujuvasti, suurin haaste oli lukiolaisten omien kannettavien käynnistäminen USB-muistilta.

Hankintoja ja opekokouksessa boottailua
Lukion opettajat ovat opettajankokouksissa tutustuneet Abittiin ja harjoitelleet USB-muistilta käynnistämistä. Valmisteluihin on osallistunut kaupungin työryhmä, jonka pj rehtori on. Hankinnat on tehty, kartat salin infrasta piirretty. Hankinnoissa mietittiin koko kunnan tarpeita: Raahessa hankittiin esimerkiksi kytkimiä, joita kunta voi muutenkin käyttää varalaitteina silloin, kun niitä ei tarvita ylioppilastutkintoa varten. Tiivis yhteistyö kunnan it-hallinnon kanssa mahdollisti järkevät ja monikäyttöiset hankinnat. Ks. Raahen hankinnat (Excel)

Nyt huhtikuussa 2015 työryhmä testasi 100 opiskelijan oikealla kokeella:
Kuinka paljon aikaa kuluu rakentamiseen ja purkamiseen? (3 h salin rakentamiseen, 2 h purkamiseen)
Miltä sali näyttää oikeasti, kun se on rakennettu ?
Toimivatko yhteydet salin eri osista?

USB-muistilta käynnistäminen vaatii harjoittelua
Kokeilun tavoitteena oli myös ottaa opiskelijat mukaan yo-valmisteluihin, sillä koneiden käynnistäminen USB-muistilta vaatii harjoittelua. Koejärjestelmään oli tehty muutama koulun toimintaan liittyvä yleisluontoinen kysymys. Paikalle kutsuttiin kaikki ykköset omine koneineen. Etukäteen ei boottaamista opetettu, mutta Windows-käyttiksen boottausohje oli salissa käytettävissä.
Kokeilussa havaittiin, että opiskelijat eivät olleet suhtautuneet ennakkovalmisteluihin (miten käynnistän koneeni USB-muistilta) tarpeeksi vakavasti, joten suurin osa (75%) opiskelijoista ei onnistunut käynnistämään konettaan koetilanteessa. Koetilanteessa otettiin käyttöön koulun varakoneita, joilla testattiin sali-infran ja Abitti-koeympäristön toimivuus. Muutenkin pulpettien ja tekniikan sijoittelu sai positiivista palautetta.
Kokeilun jälkeisiä toimenpiteitä
Kokeilun jälkeen opiskelijoille on lähetetty Wilmalla kirjallinen boottausohje ja DigabiOS-käyttöjärjestelmän sisältävän USB-muisti saa lainata kotiin koulusta.Opiskelijat, jotka eivät ohjeen mukaisesti saa bootattua ohjataan “boottausklinikalle”.
Viimeinen klinikkapäivä on 28.5. klo 12-14 ja ohje on, että ennen kesälomaa kaikkien täytyy osata. Seuraavasta lukuvuodesta eteenpäin kaikkien uusien opiskelijoiden yhden opotunnin aihe on boottaaminen, paikalla kaksi opettajaa avustamassa.

Lisätietoja keskikokoisen lukion valmisteluista
Raahen lukion rehtori Heikki Peltoniemi antaa mielellään lisätietoja ja keskustelee keskikokoisen lukion (noin 100 kirjoittajaa) valmistautumisesta sähköiseen ylioppilastutkintoon. Heikin tavoitat p. 044 4393413 heikki.peltoniemi(a)raahe.fi